Tammiranta

Yhdistyksen toimintakeskus Tammiranta sijaitsee Vanhankylänniemessä, osoitteessa Niemennokantie 6, Järvenpää.

Tammirannassa on vilskettä kesäisin, kun jäsenet tulevat melomaan, soutelemaan ja suppailemaan Tuusulanjärvelle. Muistammehan pitää paikat siistinä niin, että Tammirantaan on aina kaikkien mukava tulla. Tammirannassa ei ole jätehuoltoa, joten vie omat roskat mukanasi. Pihanuotiota ei saa sytyttää metsäpalovaroituksen aikana.

Muistathan jättää käynnistäsi merkinnän vieraskirjaan, joka on pikkuhuoneessa keittiön takana.

Käsittele seuran välineitä kuin omiasi ja ilmoita mahdollisista vahingoista ja puutteista varustevastaavalle tai muille yhdistyksen toimihenkilöille. Kunnostamme ja huollamme välineitä ja Tammirannan tiloja talkootyönä.

Tammirannassa järjestetään yhdistyksen tilaisuuksia, muun muassa säännöllisiä keskiviikkotapaamisia kesäkuukausina. Yhdistyksen jäsenet voivat järjestää Tammirannassa omia tilaisuuksiaan, perhejuhlia tms. pientä kulukorvausta vastaan.

Sydäntalven aikaan sisätiloissa ei järjestetä tilaisuuksia lämmityskustannusten takia. Taloon ei tule vettä, joten tuomme juomaveden aina mukanamme. Sisävessaa ei ole, vaan käytämme kompostoivaa ulkohuussia.

Varaukset ja muut Tammirannan asiat: Erkki Sivula, puh. 0400 614 899

Lue Tammirannan säännöt tästä linkistä

Ritva Raninen ja Tuula Saarinen viettivät lapsuutensa kesiä silloisessa Päivälahdessa, nykyisessä Tammirannassa. Heidän vanhempansa Lempi ja Yrjö Saarinen ostivat paikan syksyllä 1938, jotta saisivat ruokaa omalta kasvimaalta. Perhe kutsui kesäpaikkaa Raksulaksi. Heidän varsinainen kotinsa oli Mannerheimintiellä Töölössä, ja siihen aikaan oli tavallista, että perheillä oli kesähuvila Helsingin ulkopuolella.

Saarisilla oli Helsingissä leninkiliike, jonka perheen äiti oli perustanut. Hän oli ammatiltaan ompelija ja teki usein iltaisinkin korjausompelua. Isä oli varsinaiselta ammatiltaan sorvari mutta hoiti leninkiliikkeen kirjanpitoa ja myyntiä.

Tytöt viettivät koko kesän Päivälahdessa ja vanhemmat ajoivat päivittäin Helsinkiin töihin. Äidillä ei ollut ajokorttia eikä isä ajanut mielellään, joten pidemmille ajomatkoille esimerkiksi Keski-Suomeen sukuloimaan palkattiin kuljettaja.  

Tontti on erotettu Vanhankylän kartanosta vuonna 1930. Talon rakensi vaatturimestari Onni Tuominen. Talon ulkoseinässä oli aluksi hirsiseinä näkyvissä, mutta se laudoitettiin jossakin vaiheessa. Yläkerran päädyssä oli isot ikkunat järvelle päin - nyt siellä on tavalliset ikkunat. Alakerran pikkuhuone toimi makuuhuoneena.

Karjalaisia siirtolaisia asutettiin 1944-45 myös Päivälahteen. Karjalaisperhe - vanhemmat ja kaksi tytärtä - asui talossa 2-3 vuotta kesät-talvet. Karjalaiset asuivat yläkerrassa ja tullessaan kesänviettoon Saaristen perhe asettui alakertaan. Karjalaisperhe oli säästäväinen ja pystyi ostamaan oman kotipaikan parin vuoden kuluttua.

Saarisen perheen vanhempi tytär, Ritva Raninen, vietti oman perheensä kanssa Päivälahdessa kesät 1965-69. Tuusulanjärvi oli tuohon aikaan melko hyvässä kunnossa. Mattoja pestiin rannoilla paljon, ja usein vaahdot tulivat Päivälahden rantaan. Ritvan mies kirjoitti asiasta Suomen Kuvalehteen jutun, ja sen jälkeen matonpesu rannoilla loppui.

Talo myytiin Järvenpään kaupungille vuonna 1982, koska se oli vähäisellä käytöllä eikä lunastaminen kuolinpesältä olisi ollut taloudellisesti järkevää. Retkeilijät ovat olleet vuokralla Tammirannassa vuodesta 1986. Retkeilijät ovat tehneet lukemattomia talkootunteja talon kunnostamiseksi, sillä se oli päässyt melko huonoon kuntoon. Muun muassa vanha sauna purettiin retkeilijöiden talkootyönä. Viime vuosina on tehty ylläpitokorjauksina muun muassa seinien ja katon maalauksia. Käydessään Tammirannassa syksyllä 2015 Ritva Raninen kiitti siitä, että retkeilijät ovat niin hienosti kunnostaneet talon ja pitäneet hänelle tärkeän paikan hyvässä kunnossa.

Lämmin kiitos Ritva Raniselle ja Tuula Saariselle vanhoista valokuvista ja tarinoista!  

(koonnut H Pöllä)